CNC-työstökeskusten kunnossapidon hallinnan ja kunnossapidon tutkimus
Tiivistelmä: Tässä artikkelissa käsitellään yksityiskohtaisesti CNC-työstökeskusten kunnossapidon ja kunnossapidon merkitystä ja analysoidaan perusteellisesti CNC-työstökeskusten ja tavallisten työstökoneiden kunnossapidon hallinnan samoja sisältöjä, mukaan lukien tiettyjen henkilöstöjen nimeäminen tiettyjen tehtävien käyttöön, kunnossapitoon ja hoitamiseen, työkoulutus, tarkastus- ja kunnossapitojärjestelmät jne. Samalla siinä korostetaan CNC-työstökeskusten kunnossapidon hallinnan ainutlaatuisia sisältöjä, kuten kunnossapitomenetelmien järkevää valintaa, ammattimaisten kunnossapito-organisaatioiden ja kunnossapidon yhteistyöverkostojen perustamista sekä kattavaa tarkastusten hallintaa. Artikkelissa esitetään myös yksityiskohtainen kuvaus tietyistä huoltopisteistä päivittäin, puolivuosittain, vuosittain ja epäsäännöllisesti, ja tavoitteena on tarjota kattavat ohjeet kunnossapidon hallintaan ja kunnossapitoon CNC-työstökeskusten tehokkaan ja vakaan toiminnan varmistamiseksi.
I. Johdanto
Nykyaikaisen valmistusteollisuuden avainlaitteina CNC-työstökeskukset integroivat monialaisia teknologioita, kuten koneita, sähköä, hydrauliikkaa ja numeerista ohjausta, ja niillä on merkittäviä ominaisuuksia, kuten korkea tarkkuus, korkea hyötysuhde ja korkea automaatioaste. Niitä käytetään laajalti lukuisilla aloilla, kuten ilmailu- ja avaruusteollisuudessa, autoteollisuudessa ja muotinvalmistuksessa, ja niillä on ratkaiseva rooli tuotteiden laadussa ja tuotantotehokkuudessa. CNC-työstökeskuksilla on kuitenkin monimutkaisia rakenteita ja korkea teknologinen sisältö. Kun toimintahäiriö ilmenee, se ei ainoastaan johda tuotannon pysähtymiseen ja aiheuttaa valtavia taloudellisia tappioita, vaan se voi myös vaikuttaa tuotteiden laatuun ja yrityksen maineeseen. Siksi tieteellinen ja tehokas kunnossapidon hallinta ja kunnossapito ovat elintärkeitä CNC-työstökeskuksille.
II. Sama sisältö CNC-työstökeskusten ja tavallisten työstökoneiden kunnossapidon hallinnassa
(I) Järjestelmä, jossa tietty henkilöstö määrätään tiettyjen tehtävien hoitamiseen, ylläpitämiseen ja hoitamiseen
Laitteiden käytön aikana on noudatettava tarkasti järjestelmää, jossa tietty henkilöstö määrätään käyttämään, huoltamaan ja hoitamaan tiettyjä tehtäviä. Tämä järjestelmä selventää kunkin laitteen käyttäjät ja huoltohenkilöstön sekä heidän vastaavat työtehtävänsä ja vastuualueensa. Määrittämällä laitteiden käyttö- ja huoltovastuut tietyille henkilöille voidaan parantaa käyttäjien ja huoltohenkilöstön perehtyneisyyttä ja vastuuntuntoa laitteita kohtaan. Käyttäjät voivat paremmin ymmärtää laitteiden toiminnallisia ominaisuuksia ja hienovaraisia muutoksia saman laitteen pitkäaikaisen käytön aikana ja havaita poikkeavat tilanteet nopeasti. Huoltohenkilöstö voi myös ymmärtää paremmin laitteiden rakennetta ja suorituskykyä, suorittaa huoltoa ja vianmääritystä tarkemmin, mikä parantaa laitteiden käyttötehokkuutta ja vakautta sekä vähentää ongelmia, kuten laitteiden virheellistä käyttöä ja riittämätöntä huoltoa, jotka johtuvat usein toistuvista henkilöstönvaihdoksista tai epäselvistä vastuista.
(II) Työkoulutus ja luvattoman käytön kielto
Kattavan työkoulutuksen suorittaminen on perusta laitteiden normaalille toiminnalle. Sekä CNC-työstökeskusten että tavallisten työstökoneiden käyttäjien ja huoltohenkilöstön on saatava järjestelmällistä koulutusta, joka sisältää laitteiden käyttöohjeet, turvaohjeet, perustiedot kunnossapidosta jne. Luvaton käyttö on ehdottomasti kielletty. Vain ammattikoulutuksen saaneet ja arvioinnin läpäisseet henkilöstöt saavat käyttää laitteita. Luvaton henkilöstö voi tarvitavien laitteiden käyttötietojen ja -taitojen puutteen vuoksi aiheuttaa erittäin todennäköisesti laitteiden toimintahäiriöitä tai jopa turvallisuusonnettomuuksia virheellisen käytön vuoksi käyttöprosessin aikana. Esimerkiksi ne, jotka eivät tunne työstökoneen ohjauspaneelin toimintoja, voivat asettaa käsittelyparametrit väärin, mikä voi johtaa leikkaustyökalujen ja työkappaleiden törmäyksiin, laitteiden keskeisten osien vaurioitumiseen, vaikuttaa laitteiden tarkkuuteen ja käyttöikään sekä uhata käyttäjien turvallisuutta.
(III) Laitteiden tarkastus ja säännölliset, porrastetut huoltojärjestelmät
Laitteiden tarkastusjärjestelmän tarkka käyttöönotto on tärkeä keino havaita laitteiden mahdolliset ongelmat nopeasti. Sekä CNC-työstökeskusten että tavallisten työstökoneiden on suoritettava kattavat laitteiden tarkastukset määriteltyjen tarkastusjaksojen ja -sisällön mukaisesti. Tarkastus kattaa kaikki laitteen osa-alueet, kuten mekaaniset komponentit, sähköjärjestelmät ja hydrauliikkajärjestelmät, mukaan lukien työstökoneen ohjauskiskojen voitelutilan, voimansiirtokomponenttien liitosten tiiviyden ja sähköpiirien liitosten löysyyden tarkistaminen. Säännöllisten tarkastusten avulla poikkeavat merkit voidaan havaita ajoissa ennen laitteiden toimintahäiriöiden ilmenemistä ja ryhtyä vastaaviin korjaustoimenpiteisiin toimintahäiriöiden laajenemisen välttämiseksi.
Säännölliset ja porrastetut huoltojärjestelmät suunnitellaan laitteiden kokonaisvaltaisen kunnossapidon näkökulmasta. Laitteiden käyttöajan ja toimintaolosuhteiden perusteella kehitetään eri tasoisia huoltosuunnitelmia. Säännöllinen huolto sisältää esimerkiksi laitteen puhdistuksen, voitelun, säädön ja kiristämisen sen hyvän toimintakunnon ylläpitämiseksi. Porrastettu huolto määrittää eri tasoiset huoltostandardit ja -vaatimukset laitteen tärkeyden ja monimutkaisuuden mukaan sen varmistamiseksi, että keskeiset laitteet saavat tarkempaa ja kattavampaa huoltoa. Esimerkiksi tavallisen työstökoneen karalaatikon säännöllisen huollon aikana on tarpeen tarkistaa voiteluöljyn laatu ja määrä sekä puhdistaa suodattimet. Porrastetun huollon aikana voi olla tarpeen tarkistaa ja säätää karan laakereiden esijännitystä karan pyörimistarkkuuden ja vakauden varmistamiseksi.
(IV) Kunnossapitoasiakirjat ja arkistonhallinta
Kunnossapitohenkilöstön työkorttijärjestelmän käyttöönotto ja yksityiskohtaisten tietojen, kuten toimintahäiriöiden ilmiöiden, syiden ja huoltoprosessien, huolellinen kirjaaminen sekä kattavien huoltoarkistojen perustaminen ovat erittäin tärkeitä laitteiden pitkän aikavälin hallinnalle. Huoltokirjanpito voi tarjota arvokasta viitemateriaalia myöhempää laitteiden huoltoa ja vianmääritystä varten. Kun laitteessa ilmenee samankaltaisia toimintahäiriöitä uudelleen, huoltohenkilöstö voi nopeasti ymmärtää aiemmat viankäsittelymenetelmät ja tiedot vaihdetuista osista huoltoarkistojen avulla, mikä parantaa kunnossapidon tehokkuutta ja lyhentää huoltoaikaa. Samaan aikaan huoltoarkistot auttavat myös analysoimaan laitteiden toimintahäiriömalleja ja luotettavuutta ja tarjoavat perustan kohtuullisten laitteiden uusimis- ja parannussuunnitelmien laatimiselle. Esimerkiksi tietyn työstökoneen huoltoarkiston analyysin avulla havaitaan, että tietty sen sähköjärjestelmän komponentti toimii usein virheellisesti tietyn ajan käytön jälkeen. Tällöin voidaan harkita kyseisen komponentin vaihtamista etukäteen tai sähköjärjestelmän suunnittelun optimointia laitteiden luotettavuuden parantamiseksi.
(V) Kunnossapidon yhteistyöverkosto ja asiantuntijadiagnostiikkajärjestelmä
Kunnossapidon yhteistyöverkoston perustaminen ja asiantuntijadiagnostiikkajärjestelmän työn suorittaminen vaikuttavat myönteisesti laitteiden kunnossapidon tason parantamiseen ja monimutkaisten toimintahäiriöiden ratkaisemiseen. Yrityksen sisällä eri kunnossapitohenkilöstöllä on erilaiset ammatilliset taidot ja kokemukset. Kunnossapidon yhteistyöverkoston kautta voidaan toteuttaa teknistä vaihtoa ja resurssien jakamista. Vaikeiden toimintahäiriöiden kohdatessaan he voivat yhdistää tietämystään ja yhdessä tutkia ratkaisuja. Asiantuntijadiagnostiikkajärjestelmä tekee älykkäitä diagnooseja laitteiden toimintahäiriöistä tietokoneteknologian ja asiantuntijakokemuksen avulla. Esimerkiksi syöttämällä CNC-työstökeskusten yleisimmät toimintahäiriöt, syyt ja ratkaisut asiantuntijadiagnostiikkajärjestelmään, järjestelmä voi laitteiden toimintahäiriöiden sattuessa antaa mahdollisia toimintahäiriöiden syitä ja huoltoehdotuksia syötettyjen toimintahäiriötietojen perusteella, tarjoten tehokasta teknistä tukea kunnossapitohenkilöstölle. Erityisesti joillekin kunnossapitohenkilöstölle, joilla ei ole riittävästi kokemusta, se voi auttaa heitä paikantamaan ja ratkaisemaan toimintahäiriöt nopeammin.
III. CNC-työstökeskusten kunnossapidon hallinnassa painotettavat asiat
(I) Kunnossapitomenetelmien rationaalinen valinta
CNC-työstökeskusten huoltomenetelmiin kuuluvat korjaava huolto, ennakoiva huolto, korjaava ja ennakoiva huolto, ennakoiva tai kuntoon perustuva huolto sekä ennaltaehkäisevä huolto jne. Huoltomenetelmien rationaalisessa valinnassa on otettava kokonaisvaltaisesti huomioon useita tekijöitä. Korjaava huolto tarkoittaa huoltoa laitteiden toimintahäiriöiden jälkeen. Tätä menetelmää voidaan soveltaa joihinkin ei-kriittisiin laitteisiin tai tilanteisiin, joissa toimintahäiriöiden seuraukset ovat vähäisiä ja huoltokustannukset alhaiset. Esimerkiksi kun CNC-työstökeskuksen jotkin apuvalaistuslaitteet tai ei-kriittiset jäähdytyspuhaltimet toimivat virheellisesti, voidaan käyttää korjaavaa huoltomenetelmää. Ne voidaan vaihtaa ajoissa vaurioitumisen jälkeen, eikä sillä ole merkittävää vaikutusta tuotantoon.
Ennakoiva huolto tarkoittaa laitteiden huoltoa ennalta määrätyn syklin ja sisällön mukaisesti toimintahäiriöiden estämiseksi. Tätä menetelmää voidaan soveltaa tilanteissa, joissa laitteiden toimintahäiriöillä on selvä aikajaksotus tai kulumismallit. Esimerkiksi CNC-työstökeskuksen karan laakerit voidaan vaihtaa tai huoltaa säännöllisesti niiden käyttöiän ja käyntiajan mukaan, mikä voi tehokkaasti estää karan tarkkuuden heikkenemisen ja laakerin kulumisesta johtuvat toimintahäiriöt.
Korjaava ja ennaltaehkäisevä huolto parantaa laitteita huoltoprosessin aikana sen suorituskyvyn tai luotettavuuden parantamiseksi. Esimerkiksi kun CNC-työstökeskuksen rakenteessa havaitaan kohtuuttomia näkökohtia, jotka johtavat epävakaaseen prosessointitarkkuuteen tai toistuviin toimintahäiriöihin, rakennetta voidaan optimoida ja kunnostaa huollon aikana laitteen yleisen suorituskyvyn parantamiseksi.
Ennakoiva tai kuntoon perustuva kunnossapito tarkoittaa laitteiden toimintatilan seurantaa reaaliajassa edistyneiden valvontatekniikoiden avulla, laitteiden mahdollisten toimintahäiriöiden ennustamista valvontatietojen perusteella ja huollon suorittamista ennen toimintahäiriöiden ilmenemistä. Tämä menetelmä on erityisen tärkeä CNC-työstökeskusten keskeisille komponenteille ja järjestelmille. Esimerkiksi käyttämällä tekniikoita, kuten värähtelyanalyysiä, lämpötilan seurantaa ja öljyanalyysiä karajärjestelmän valvontaan, voidaan havaita, että värähtelyarvo nousee epänormaalisti tai öljyn lämpötila on liian korkea, jolloin kara voidaan tarkastaa ja huoltaa ajoissa, jotta vältetään karan vakavat vauriot ja varmistetaan työstökeskuksen tarkka toiminta. Kunnossapidon ehkäisyssä otetaan huomioon laitteiden huollettavuus suunnittelu- ja valmistusvaiheista lähtien, jotta laitteita on helpompi huoltaa myöhemmässä käyttöprosessissa. CNC-työstökeskusta valittaessa on kiinnitettävä huomiota sen kunnossapidon ehkäisyyn, kuten komponenttien ja rakenteiden modulaariseen suunnitteluun, jotka on helppo purkaa ja asentaa. Kunnossapitomenetelmiä arvioitaessa on tehtävä kattavia arviointeja muun muassa korjauskustannuksista, tuotannon keskeytyshäviöistä, kunnossapidon organisoinnin työstä ja korjausten vaikutuksista. Esimerkiksi arvokkaalle ja kiireiselle CNC-työstökeskukselle, vaikka ennakoivan kunnossapidon valvontalaitteisiin ja -teknologioihin tehtävät investoinnit ovat suhteellisen korkeat verrattuna äkillisten laitevikojen aiheuttamiin pitkäaikaisiin tuotantokatkoksiin, tämä investointi on kannattava. Se voi tehokkaasti vähentää laitteiden seisokkiaikaa, parantaa tuotannon tehokkuutta ja varmistaa tuotteen toimitussyklin.
(II) Ammattimaisten kunnossapito-organisaatioiden ja kunnossapidon yhteistyöverkostojen perustaminen
CNC-työstökeskusten monimutkaisuuden ja edistyneen teknologian vuoksi ammattimaisten huolto-organisaatioiden perustaminen on avain niiden normaalin toiminnan varmistamiseen. Ammattimaisten huolto-organisaatioiden tulisi varustaa huoltohenkilöstöllä, jolla on ammattitaitoa ja -osaamista useilla osa-alueilla, kuten koneissa, sähkössä ja numeerisessa ohjauksessa. Tämän henkilöstön tulisi tuntea CNC-työstökeskusten laitteistorakenne ja hallita numeeristen ohjausjärjestelmien ohjelmointi, virheenkorjaus ja vikadiagnostiikkatekniikat. Sisäisillä huolto-organisaatioilla tulisi olla täydelliset huoltotyökalut ja testauslaitteet, kuten tarkkuusmittaustyökalut, sähköiset testauslaitteet ja numeeristen ohjausjärjestelmien diagnostiikkalaitteet, jotta ne voivat vastata erityyppisten vikatilanteiden huoltotarpeisiin.
Samaan aikaan kunnossapidon yhteistyöverkoston perustaminen voi parantaa entisestään kunnossapitokykyä ja resurssien käytön tehokkuutta. Kunnossapidon yhteistyöverkosto voi kattaa laitevalmistajia, ammattimaisia kunnossapitopalveluyrityksiä ja muiden alan yritysten kunnossapito-osastoja. Luomalla tiiviin yhteistyösuhteen laitevalmistajien kanssa on mahdollista saada teknisiä materiaaleja, huolto-oppaita ja laitteiden uusimpia ohjelmistopäivityksiä nopeasti. Suurten toimintahäiriöiden tai vaikeiden ongelmien ilmetessä voidaan saada etäohjausta tai tukea paikan päällä valmistajien teknisiltä asiantuntijoilta. Yhteistyössä ammattimaisten kunnossapidon palveluyritysten kanssa voidaan lainata ulkopuolista ammattitaitoa, kun yrityksen oma kunnossapidon vahvuus ei riitä, laitteiden toimintahäiriöiden nopeaan ratkaisemiseen. Alan yritysten välinen kunnossapitoyhteistyö voi mahdollistaa kunnossapitokokemuksen ja -resurssien jakamisen. Esimerkiksi kun yritys kerää arvokasta kokemusta tietyn CNC-työstökeskuksen mallin erityisen vian korjaamisesta, tätä kokemusta voidaan jakaa muiden yritysten kanssa kunnossapidon yhteistyöverkoston kautta, jolloin vältetään muiden yritysten etsintä uudelleen saman ongelman kohdatessa ja parannetaan koko alan kunnossapidon tasoa.
(III) Tarkastusten hallinta
CNC-työstökeskusten tarkastushallinta suorittaa laitteiden kattavaa hallintaa kiinteiden pisteiden, kiinteiden aikojen, kiinteiden standardien, kiinteiden nimikkeiden, kiinteän henkilöstön, kiinteiden menetelmien, tarkastuksen, tallentamisen, käsittelyn ja analysoinnin osalta asiaankuuluvien asiakirjojen mukaisesti.
Kiinteät pisteet viittaavat tarkastettavien laitteiden osien, kuten ohjauskiskojen, johtoruuvien, karan ja työstökoneen sähköisten ohjauskaappien, määrittämiseen. Nämä osat ovat alttiita ongelmille, kuten kulumiselle, löysyydelle ja ylikuumenemiselle laitteen käytön aikana. Poikkeavuudet voidaan havaita ajoissa kiinteiden pisteiden tarkastuksilla. Kiinteät standardit asettavat normaalit standardiarvot tai -alueet kullekin tarkastuspisteelle. Esimerkiksi karan pyörimistarkkuus, ohjauskiskojen suoruus ja hydraulijärjestelmän painealue. Tarkastuksen aikana todellisia mitattuja arvoja verrataan standardiarvoihin sen arvioimiseksi, onko laite normaali. Kiinteät ajat selventävät kunkin tarkastuskohteen tarkastussykliä, joka määräytyy sellaisten tekijöiden perusteella kuin käyttöaika, työintensiteetti ja komponenttien kulumismallit, kuten tarkastuskohteet, joilla on erilaiset syklit, kuten päivittäin, viikoittain ja kuukausittain. Kiinteät kohdat määrittävät tarkastussisällön, kuten karan pyörimisnopeuden vakauden, johtoruuvin voitelutilan ja sähköjärjestelmän maadoituksen luotettavuuden tarkistamisen. Kiinteän henkilöstön on nimettävä jokaiselle tarkastuskohteelle vastuuhenkilöt tarkastustyön suorittamisen varmistamiseksi. Kiinteän henkilöstön on määritettävä tarkastusmenetelmät, mukaan lukien havaitsemistyökalujen ja -instrumenttien käyttö sekä tarkastuksen vaiheet, kuten mikrometrin käyttö ohjakiskojen suoruuden mittaamiseen ja infrapunalämpömittarin käyttö karan lämpötilan mittaamiseen.
Tarkastusprosessin aikana tarkastushenkilöstö suorittaa laitteiden tarkastuksia määriteltyjen menetelmien ja syklien mukaisesti ja tekee yksityiskohtaisia kirjauksia. Kirjaus sisältää tietoja, kuten tarkastusajan, tarkastetut osat, mitatut arvot ja niiden normaaliuden. Käsittelylinkki on ryhtyä vastaaviin toimenpiteisiin tarkastuksen aikana havaittujen ongelmien, kuten osien säätämisen, kiristämisen, voitelun ja vaihdon, korjaamiseksi oikea-aikaisesti. Jotkin pienet poikkeamat voidaan käsitellä välittömästi paikan päällä. Vakavampien ongelmien osalta on laadittava huoltosuunnitelma ja järjestettävä ammattitaitoinen huoltohenkilöstö suorittamaan huolto. Analyysi on tärkeä osa tarkastusten hallintaa. Analysoimalla tarkastustietoja tietyn ajanjakson sisällä voidaan tehdä yhteenveto laitteen toimintatilasta ja toimintahäiriöistä. Esimerkiksi jos havaitaan, että tietyn osan poikkeavien tilanteiden esiintymistiheys kasvaa vähitellen, on tarpeen suorittaa perusteellinen analyysi syistä. Tämä voi johtua komponenttien lisääntyneestä kulumisesta tai laitteen työympäristön muutoksista. Tämän jälkeen voidaan ryhtyä ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin, kuten säätää laitteen parametreja, parantaa työympäristöä tai valmistautua osien vaihtamiseen etukäteen.
- Päivittäinen tarkastus
Päivittäisen tarkastuksen suorittavat pääasiassa työstökoneen käyttäjät. Tarkastus koskee työstökoneen yleisiä osia sekä käytön aikana ilmenevien toimintahäiriöiden käsittelyä ja tarkastusta. Esimerkiksi on tarpeen tarkistaa päivittäin öljymäärän mittari ja ohjauskiskon voiteluöljysäiliön öljymäärä sen varmistamiseksi, että voiteluöljyä lisätään ajoissa, jotta voitelupumppu voi käynnistyä ja pysähtyä säännöllisesti ja varmistaa ohjauskiskojen hyvän voitelun ja vähentää kulumista. Samaan aikaan on tarpeen poistaa lastut ja lika XYZ-akseleiden ohjauskiskojen pinnoilta, tarkistaa, onko voiteluöljyä riittävästi, ja tarkistaa, onko ohjauskiskojen pinnoilla naarmuja tai vaurioita. Jos naarmuja löytyy, korjaustoimenpiteet on tehtävä ajoissa, jotta ne eivät heikkene entisestään ja vaikuta työstökoneen tarkkuuteen. Tarkista, onko paineilmalähteen paine normaalialueella, puhdista ilmanlähteen automaattinen vedenerotussuodatin ja automaattinen ilmankuivain ja poista vedenerotussuodattimen suodattama vesi viipymättä varmistaaksesi automaattisen ilmankuivaimen normaalin toiminnan ja tarjotaksesi työstökoneen pneumaattiselle järjestelmälle puhtaan ja kuivan ilmanlähteen, jotta ilmalähdeongelmista johtuvat pneumaattisten komponenttien toimintahäiriöt voidaan estää. On myös tarpeen tarkistaa kaasu-neste-muuntimen ja tehostimen öljytasot. Jos öljytaso on riittämätön, lisää öljyä ajoissa. Kiinnitä huomiota siihen, onko karan voiteluöljysäiliössä riittävä öljymäärä, ja säädä lämpötila-aluetta vakaan voitelun ja sopivan käyttölämpötilan varmistamiseksi karan tarkan toiminnan varmistamiseksi. Työstökoneen hydraulijärjestelmän osalta tarkista, onko öljysäiliössä ja hydraulipumpussa epänormaaleja ääniä, onko painemittarin lukema normaali, onko putkistoissa ja liitoksissa vuotoja ja onko käyttööljyn taso normaali, jotta hydraulijärjestelmän vakaa toiminta voidaan varmistaa, koska hydraulijärjestelmällä on keskeinen rooli esimerkiksi työstökoneen kiinnityksessä ja työkalunvaihdossa. Tarkista, onko hydraulisen tasapainotusjärjestelmän tasapainotuspaineen ilmaisin normaali ja toimiiko tasapainotusventtiili normaalisti työstökoneen nopeiden liikkeiden aikana. Tämä estää tasapainotusjärjestelmän toimintahäiriön aiheuttaman työstökoneen liikkuvien osien epätasapainon, joka voi vaikuttaa käsittelyn tarkkuuteen ja laitteiden turvallisuuteen. Pidä CNC-koneen tulo- ja lähtöyksiköiden valosähköinen lukija puhtaana, varmista mekaanisen rakenteen hyvä voitelu ja varmista normaali tiedonsiirto numeerisen ohjausjärjestelmän ja ulkoisten laitteiden välillä. Tarkista myös eri sähkökaappien lämmönpoisto- ja ilmanvaihtolaitteet varmistaaksesi, että kunkin sähkökaapin jäähdytyspuhaltimet toimivat normaalisti ja että ilmakanavien suodattimet eivät ole tukossa. Tämä estää sähkökaappien sisäisten liiallisten lämpötilojen aiheuttamat sähkökomponenttien vaurioitumisen. Lopuksi tarkista työstökoneen erilaiset suojalaitteet, kuten ohjainkiskot ja erilaiset suojakannet, varmistaaksesi, etteivät ne ole löysällä. Tämä varmistaa työstökoneen käyttöturvallisuuden ja estää vieraiden esineiden, kuten lastujen ja jäähdytysnesteen, pääsyn työstökoneen sisään ja laitteiden vaurioitumisen. - Kokoaikainen tarkastus
Kokopäiväisen tarkastuksen suorittaa kokopäiväinen huoltohenkilöstö. Se keskittyy pääasiassa työstökoneen keskeisten osien ja tärkeiden komponenttien tarkastuksiin syklin mukaisesti sekä laitteiden tilan seurantaan ja toimintahäiriöiden diagnosointiin. Kokopäiväisen huoltohenkilöstön on laadittava yksityiskohtaiset tarkastussuunnitelmat ja suoritettava säännöllisiä tarkastuksia keskeisille komponenteille, kuten kuularuuveille, suunnitelmien mukaisesti. Esimerkiksi kuularuuvien vanha rasva on puhdistettava ja uusi rasva on levitettävä kuuden kuukauden välein ruuvin siirtotarkkuuden ja tasaisen liikkeen varmistamiseksi. Hydrauliöljypiirin osalta on puhdistettava varoventtiili, paineenalennusventtiili, öljynsuodatin ja öljysäiliön pohja kuuden kuukauden välein, ja hydrauliöljy on vaihdettava tai suodatettava öljyn kontaminaation aiheuttamien hydraulijärjestelmän toimintahäiriöiden estämiseksi. DC-servomoottorin hiiliharjat on tarkistettava ja vaihdettava vuosittain, kommutaattorin pinta on tarkistettava, hiilijauhe on puhallettava pois, purse on poistettava, liian lyhyet hiiliharjat on vaihdettava ja niitä on käytettävä sisäänajon jälkeen moottorin normaalin toiminnan ja hyvän nopeudensäätötehon varmistamiseksi. Puhdista voiteluhydrauliikkapumppu ja öljynsuodatin, puhdista altaan pohja ja vaihda öljynsuodatin varmistaaksesi voitelujärjestelmän puhtauden ja normaalin nesteen saannin. Kokopäiväisen huoltohenkilöstön on myös käytettävä edistyneitä havaitsemislaitteita ja -tekniikoita työstökoneen tilan valvontaan. Esimerkiksi he käyttävät värähtelyanalyysilaitteita karan järjestelmän valvontaan, analysoivat värähtelyspektrin karan toimintatilan ja mahdollisten toimintahäiriöiden arvioimiseksi. He käyttävät öljyanalyysitekniikkaa hydraulijärjestelmän ja karan voitelujärjestelmän öljyn havaitsemiseen ja arvioivat laitteiden kulumiskuntoa ja öljyn likaantumisastetta indikaattoreiden, kuten metallihiukkasten pitoisuuden ja öljyn viskositeetin muutosten, perusteella, jotta mahdolliset toimintahäiriövaarat voidaan havaita etukäteen ja laatia vastaavat huoltostrategiat. Samaan aikaan he tekevät diagnoosikirjaukset tarkastus- ja valvontatulosten perusteella, analysoivat huoltotulokset perusteellisesti ja esittävät ehdotuksia laitteiden kunnossapidon parantamiseksi, kuten tarkastussyklin optimoimiseksi, voitelumenetelmän parantamiseksi ja suojatoimenpiteiden lisäämiseksi laitteiden luotettavuuden ja vakauden jatkuvaksi parantamiseksi. - Muut säännölliset ja epäsäännölliset huoltokohteet
Päivittäisten ja kokopäiväisten tarkastusten lisäksi CNC-työstökeskuksissa on myös joitakin huoltopisteitä, jotka suoritetaan puolivuosittain, vuosittain,