Tiedätkö numeerisen ohjausjärjestelmän työstökoneen vian määritelmän ja vikojen laskentaperiaatteen?

I. Vikojen määritelmä
Nykyaikaisen valmistusteollisuuden avainlaitteina numeerisesti ohjattujen työstökoneiden vakaa suorituskyky on ratkaisevan tärkeää. Seuraavassa on yksityiskohtaiset määritelmät numeerisesti ohjattujen työstökoneiden erilaisista vioista:

1. Epäonnistuminen
   Kun numeerisella ohjauksella varustettu työstökone menettää määritellyn toimintonsa tai sen suorituskykyindeksi ylittää määritellyn rajan, on tapahtunut vika. Tämä tarkoittaa, että työstökone ei pysty normaalisti suorittamaan aikataulun mukaisia ​​prosessointitehtäviä, tai prosessoinnin aikana ilmenee tilanteita, kuten tarkkuuden heikkeneminen ja epänormaali nopeus, jotka vaikuttavat tuotteiden laatuun ja tuotantotehokkuuteen. Esimerkiksi tarkkuusosia työstettäessä, jos numeerisella ohjauksella varustetun työstökoneen paikannustarkkuus laskee äkillisesti, jolloin osan koko ylittää toleranssialueen, voidaan todeta, että työstökoneessa on vika.
2. Liittyvä epäonnistuminen
   Työstökoneen itsensä laatuvirheen aiheuttamaa vikaa, kun numeerisella ohjauksella varustettua työstökonetta käytetään tietyissä olosuhteissa, kutsutaan liitännäisviaksi. Tämä johtuu yleensä työstökoneen suunnittelu-, valmistus- tai kokoonpanoprosessissa olevista ongelmista, jotka johtavat vikoihin normaalin käytön aikana. Esimerkiksi jos työstökoneen voimansiirto-osien suunnittelu on kohtuuton ja pitkäaikaisen käytön jälkeen esiintyy liiallista kulumista, mikä vaikuttaa työstökoneen tarkkuuteen ja vakauteen, tämä kuuluu liitännäisvikaan.
3. Liittymätön vika
   Väärinkäytöstä, puutteellisesta huollosta tai muista ulkoisista tekijöistä kuin niihin liittyvistä häiriöistä johtuvaa vikaa kutsutaan riippumattomaksi viaksi. Väärinkäyttö voi tarkoittaa käyttäjien toimimista toimintaohjeiden vastaisesti, kuten työstökoneen ylikuormitusta ja virheellisten käsittelyparametrien asettamista. Virheellinen huolto voi tarkoittaa sopimattomien lisävarusteiden tai menetelmien käyttöä huoltoprosessin aikana, mikä johtaa työstökoneen uusiin vikoihin. Ulkoisia tekijöitä voivat olla tehonvaihtelut, liian korkeat tai matalat ympäristön lämpötilat, tärinä jne. Esimerkiksi ukkosmyrskyn aikana, jos työstökoneen ohjausjärjestelmä vaurioituu salamaniskun vuoksi, tämä kuuluu riippumattomaan vikaan.
4. Ajoittainen vika
   Numeerisella ohjauksella varustetun työstökoneen vikaantumista, joka voi palauttaa toimintansa tai suorituskykyindeksinsä rajoitetussa ajassa ilman korjausta, kutsutaan ajoittaiseksi vikaantumiseksi. Tällainen vika on epävarma ja voi esiintyä usein tietyn ajanjakson sisällä tai olla esiintymättä pitkään aikaan. Satunnaisten vikojen esiintyminen liittyy yleensä tekijöihin, kuten elektronisten komponenttien epävakaaseen suorituskykyyn ja huonoon kontaktiin. Esimerkiksi jos työstökone jumiutuu yhtäkkiä käytön aikana, mutta voi toimia normaalisti uudelleenkäynnistyksen jälkeen, kyseessä voi olla ajoittainen vika.
5. Kohtalokas epäonnistuminen
   Vikaa, joka vakavasti vaarantaa henkilöturvallisuuden tai aiheuttaa merkittäviä taloudellisia tappioita, kutsutaan kuolemaan johtavaksi viaksi. Tällaisen vian sattuessa seuraukset ovat usein erittäin vakavia. Esimerkiksi jos työstökone räjähtää tai syttyy tuleen äkillisesti käytön aikana tai jos työstökoneen vika aiheuttaa kaikkien käsiteltyjen tuotteiden romutuksen, mikä aiheuttaa valtavia taloudellisia tappioita, nämä kaikki kuuluvat kuolemaan johtaneisiin vikoihin.

1. Liittyvien ja liittymättömien vikojen luokittelu ja laskeminen
   Jokainen numeerisen ohjauksen omaavan työstökoneen vika tulisi luokitella siihen liittyväksi viaksi tai siihen liittymättömäksi viaksi. Jos kyseessä on siihen liittyvä vika, jokainen vika lasketaan yhdeksi viaksi; siihen liittymättömiä vikoja ei tule laskea. Tämä johtuu siitä, että siihen liittyvät viat heijastavat itse työstökoneen laatuongelmia, kun taas siihen liittymättömät viat johtuvat ulkoisista tekijöistä eivätkä voi heijastaa työstökoneen luotettavuustasoa. Esimerkiksi jos työstökone törmää käyttäjän virheellisen toiminnan vuoksi, tämä on siihen liittymätön vika, eikä sitä tule sisällyttää vikojen kokonaismäärään; jos työstökone ei voi toimia normaalisti ohjausjärjestelmän laitteistovian vuoksi, tämä on siihen liittyvä vika ja se tulisi laskea yhdeksi viaksi.
2. Useiden toimintojen menetyksen aiheuttavien vikojen laskeminen
   Jos useita työstökoneen toimintoja menetetään tai suorituskykyindeksi ylittää määritellyn rajan, eikä voida todistaa, että ne johtuvat samasta syystä, kutakin vikaa pidetään työstökoneen vikana. Jos syy on sama, työstökoneen katsotaan aiheuttavan vain yhden vian. Esimerkiksi jos työstökoneen kara ei pyöri ja myös syöttöjärjestelmä vikaantuu, tarkastuksen jälkeen havaitaan, että vika johtuu sähkökatkoksesta. Nämä kaksi vikaa on luokiteltava yhdeksi viaksi. Jos tarkastuksen jälkeen havaitaan, että karan vika johtuu karan moottorin vaurioista ja syöttöjärjestelmän vika voimansiirto-osien kulumisesta, nämä kaksi vikaa on luokiteltava työstökoneen kahdeksi erilliseksi viaksi.
3. Useista syistä johtuvien vikojen laskeminen
   Jos työstökoneen toiminto menetetään tai suorituskykyindeksi ylittää määritellyn rajan ja ne johtuvat kahdesta tai useammasta toisistaan ​​riippumattomasta vian syystä, riippumattomien vian syiden lukumäärää pidetään työstökoneen vikojen lukumääränä. Esimerkiksi jos työstökoneen työstötarkkuus heikkenee, tarkastuksen jälkeen havaitaan, että sen aiheuttavat kaksi toisistaan ​​riippumatonta syytä: työkalun kuluminen ja työstökoneen ohjauskiskon muodonmuutos. Tällöin tätä tulisi pitää työstökoneen kahtena vikaantumisena.
4. Satunnaisten vikojen laskeminen
   Jos sama ajoittainen vikaantumistila esiintyy useita kertoja samassa työstökoneen osassa, sitä pidetään vain yhtenä työstökoneen vikaantumisena. Tämä johtuu siitä, että ajoittaisten vikojen esiintyminen on epävarmaa ja ne voivat johtua samasta taustalla olevasta ongelmasta. Esimerkiksi jos työstökoneen näyttö välkkyy usein, mutta tarkastuksen jälkeen ei löydy ilmeistä laitteistovikaa. Tässä tapauksessa, jos sama välkkymisilmiö esiintyy useita kertoja tietyn ajanjakson sisällä, sitä tulisi pitää vain yhtenä vikaantumisena.
5. Lisävarusteiden ja kuluvien osien vikojen laskenta
   Lisävarusteiden ja kulutusosien vaihtoa niiden määritetyn käyttöiän jälkeen ja liikakäytöstä johtuvia vaurioita ei lasketa vioiksi. Tämä johtuu siitä, että lisävarusteet ja kulutusosat kuluvat vähitellen käytön aikana. Niiden vaihtaminen on normaalia huoltoa, eikä sitä tule laskea vikojen kokonaismäärään. Esimerkiksi jos työstökoneen työkalu on vaihdettava tietyn käyttöajan jälkeen kulumisen vuoksi, tämä ei kuulu vikaan; mutta jos työkalu rikkoutuu äkillisesti normaalin käyttöiän aikana, se kuuluu vikaan.
6. Kohtalokkaiden vikojen käsittely
   Kun työstökoneessa tapahtuu kohtalokas vika ja se on siihen liittyvä vika, sitä on välittömästi pidettävä luotettavuuden kannalta puutteellisena. Kohtalokkaan vian esiintyminen osoittaa, että työstökoneessa on vakavia turvallisuusriskejä tai laatuongelmia. Se on pysäytettävä välittömästi ja suoritettava kattava tarkastus ja huolto. Luotettavuusarvioinnissa kohtalokkaita vikoja pidetään yleensä vakavina puutteellisina vikoina, ja niillä on merkittävä vaikutus työstökoneen luotettavuusarviointiin.
   Yhteenvetona voidaan todeta, että numeeristen ohjausjärjestelmien työstökoneiden vikojen määrittely- ja laskentaperiaatteiden tarkka ymmärtäminen ja noudattaminen on erittäin tärkeää työstökoneiden luotettavuuden parantamiseksi, tuotantoturvallisuuden varmistamiseksi ja tuotantotehokkuuden parantamiseksi. Tarkkojen tilastojen ja vikojen analysoinnin avulla työstökoneissa esiintyvät ongelmat voidaan löytää ajoissa ja ryhtyä tehokkaisiin parannustoimenpiteisiin työstökoneiden suorituskyvyn ja laadun parantamiseksi.